Labrapakettien osatutkimukset

Täydellinen verenkuva (TVK)

Täydellinen verenkuva kertoo yleiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavien verisolujen kunnosta. Tutkimusta käytetään selvittämään verenkuvan muutoksia eri akuuttien tautien, tulehdusten ja kroonisten tautien yhteydessä. Tutkimusta voidaan käyttää esimerkiksi anemioiden osoittamiseen ja seurantaan sekä infektioiden, allergian, sairauden ja immuunivasteen heikentymisen yhteydessä.

Kalsium (S-Ca)

Yhdessä D-vitamiinin kanssa kalsium huolehtii lujan luuston rakentumisesta. Kalsiumpitoisuus kertoo paljon lisäkilpirauhasen toiminnasta tai sen häiriöistä. Kalsiumpitoisuuden häiriöitä tavataan monissa vakavissa sairauksissa, esimerkiksi syövissä.

Paastosokeri (fS-Gluk)

Veren glukoosiarvo on sama asia kuin verensokeri. Verensokeri nousee liian korkealle esimerkiksi diabeteksessa.

Kalium (S-K)

Kalium on elimistölle tärkeä veren suola, joka osallistuu munuaisten, keskushermoston, sydämen sekä lihasten aineenvaihduntaan. Keho tarvitsee tasapainoisen kaliumpitoisuuden pystyäkseen suoriutumaan normaalista aineenvaihdunnasta.

Natrium (S-Na)

Keho tarvitsee tasapainoisen natriumpitoisuuden pystyäkseen suoriutumaan normaalista aineenvaihdunnasta. Natriumtutkimusta käytetään elimistön neste- ja elektrolyyttitasapainon arvioimiseen. Suomalaiset saavat nykyään natriumia liikaa ruokasuolan muodossa. Liika natrium aiheuttaa pitkällä tähtäimellä elimistöön terveyshaittoja.

Kreatiniini (S-Krea ja Pt-GFRe)

Kreatiniinin mittausta käytetään munuaisten toiminnan arviointiin. Jos munuaiset eivät toimi kunnolla, kreatiniinin pitoisuus veressä suurenee. Myös liiallinen harjoittelu ja lihastuho nostavat kreatiniiniarvoja. Laskennallinen GFR ottaa kreatiniinin ohella huomioon myös iän ja sukupuolen ja tarjoaa täten tarkemman munuaistoiminnan kuvauksen kuin pelkkä kreatiniiniarvo.

Albumiini (S-Alb)

Albumiini on ryhmä valkuaisaineita eli proteiineja, joita syntyy maksassa. Albumiinin määritystä käytetään elimistön proteiinitasapainon ja yleisravitsemuksen määrittämiseen.

Folaatti

Suomalaiset saavat ravinnostaan keskimäärin liian vähän folaattia, eli B9-vitamiinia. Anemia voi johtua folaatin puutteesta. Folaatilla on myös merkittävä vaikutus sikiön hyvinvointiin. Folaatin puute voi myös aiheuttaa hermostollisia ongelmia ja muistihäiriöitä.

Perusverenkuva (B-PVK+T)

Perusverenkuvassa mitataan:
Punasolujen määrä (B -Eryt) ja punasolujen tilavuusosuus eli hematokriitti (B -HKR)
Hemoglobiini (B -Hb)
Punasoluindeksit ( E -MCH, E -MCHC, E -MCV)
Punasolujen kokojakauma (E -RDW)
Valkosolut eli leukosyytit (B -Leuk)
Verihiutaleet eli trombosyytit (B -Trom)
Perusverenkuva on tärkeä perustutkimus, jolla voidaan havaita erilaisia kehon sairauksia tai puutostiloja.

Ferritiini (s-Ferrit)

Ferritiini on hyvä elimistön rautavarastojen karkeaan ensiarvioitiin. Matala ferritiini voi olla merkki elimistön raudanpuutteesta. Ferritiini kohoaa tulehduksissa ja sen luotettavuus häviää aktiivisen tulehduksen tai muun sairausprosessin yhteydessä (tällöin kannattaa käyttää transferriinisaturaatio-määritystä). Korkeita ferritiiniarvoja havaitaan veri/maksa/alkoholisairauksissa ja tulehdusten jälkitiloissa. Raudanpuutteen yleisimpiä oireita ovat väsymys ja suorituskyvyn lasku.

Kolesterolipaketti (fS-Lipidit)

Tutkimuksessa mitataan neljä eri rasva-arvoa: kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit. Kohonneet kolesteroliarvot ovat yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aivoverenkierron häiriöihin. Kolesterolijakauma kertoo karkeasti ruokavalion energiasisällöstä.

Verensokerin pitkäaikaisseuranta (B-HbA1c)

HbA1c-arvo kuvastaa keskimääräistä veren glukoosin määrää edeltävän 2–8 viikon aikana, eli se on erittäin kätevä pitkän aikavälin sokeritasapainon mittari.

Kilpirauhasen toiminta (S-TSH ja S-T4-V)

Kilpirauhasen toimintahäiriöt aiheuttavat epämääräisiä oireita kuten väsymystä, muistihäiriöitä ja painonlaskua tai -nousua. Hoitamattomina kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat johtaa sydän- ja verisuonitauteihin, anemiaan tai muihin vakaviin sairauksiin.

Maksan toiminta (S-ALAT ja S-AFOS)

ALAT kertoo maksasolujen vaurioista, ja se nousee eniten maksatulehduksissa. AFOS-arvo taas nousee esimerkiksi sappitaudeissa ja maksan kasvaimissa. AFOS voi myös antaa lisätietoa suoliston ja luuston sairauksista.

Glutamyylitransferaasi (S-GT)

GT-arvoa käytetään maksa- ja sappitiesairauksien toteamisessa.

Testosteroni (S-Testo)

Testosteroni on miesten pääasiallisin sukuhormoni. Vanhemmiten eritys vähenee asteittain niin, että yli 75-vuotiaista miehistä ainakin kolmasosalla testosteronin määrä veressä on normaalia pienempi. Testosteronin puutos johtuu siitä, että kivekset eivät pysty tuottamaan sitä tarpeeksi. Myös aivolisäkkeen toiminnan häiriöt voivat aiheuttaa testosteronin puutteen, koska kivekset tarvitsevat aivolisäkkeestä säätelyä tuottaakseen sopivasti testosteronia. Anaboliset steroidit sotkevat testosteronituotannon säätelyä siten, että oma luonnollinen tuotanto usein lakkaa. Myös ylipaino, diabetes, voimakas urheilu ja runsas alkoholinkäyttö pienentävät testosteronipitoisuuksia.

Eturauhasen tutkimus (S-PSA ja S-PSA-SUH)

Mitä suurempi eturauhanen on, sitä suurempi on veren PSA-pitoisuus. Eturauhasen suurentuminen voi olla joko hyvälaatuisesta liikakasvusta tai syövästä johtuvaa. Tähän erotteluun auttaa PSA-suhde. PSA-pitoisuus saattaa suurentua myös virtsatietulehduksessa ja eturauhastulehduksessa.

B12-vitamiini (S-B12-Vit)

Ihmisen solut tarvitsevat B12-vitamiinia eli kobalamiinia ja folaattia DNA:n valmistamisessa. B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa anemiaa ja hermoston oireita, sekä muistiongelmia.

D-vitamiini (S-D-25)

D-vitamiinia tarvitaan luuston rakentumiseen ja matala D-vitamiinitaso voi johtaa osteoporoosiin/luukatoon, sekä jaksamisongelmiin.

Albumiinin ja kreatiinin suhde, virtsasta (U-AlbKrea)

Albumiinivirtsaisuus voi antaa viitteitä munuaisvauriosta etenkin verenpaine- ja diabetespotilailla.
Näyte otetaan keskivirtsana annetusta aamuvirtsanäytteestä. Näytteenottovälineet tulee hakea klinikalta ennen näytteenottoa.